« Takaisin

Mitkä tekijät kannustavat kokeilemaan verkko-ostamista?

 

Digimurros laajentaa entisestään erilaisia tapoja ostaa, tilata ja maksaa kaupoissa sekä ravintoloissa, ja viime vuosina markkinoille onkin tullut useita erilaisia verkkopohjaisia ruoan tilaus– ja toimituspalveluita. Palveluiden avulla voi esimerkiksi noutaa valmiiksi kerätyt ostokset kaupasta tai saada ostokset suoraan kotiovelle, tilata kauden sesonkituotteita suoraan tuottajilta tai helpottaa arjen aterioiden suunnittelua valmiiden ruokakassien tai annosten avulla. Suosikkiravintola-annoksenkin voi tilata suoraan esimerkiksi kotiin. Trendiraportissamme ennustimme, että tällaisten kuluttajan arkea helpottavien palveluiden, kuten valmiiden ateriakassien, käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. [1]

 

Rahan ja ajan säästäminen houkuttelevat kokeilemaan verkko-ostamista 

 

Yhteistyökumppanimme GlobalData plc. selvitti kansainvälisessä tutkimuksessaan [2], mitkä kysytyistä tekijöistä voisivat kannustaa vastaajaa käyttämään onlinepalvelua tuotteiden ostamiseen. Vastaajan sai valita annetuista vaihtoehdoista kaikki ne, jotka kannustaisivat palvelun käyttämiseen. Vaihtoehdot olivat: kiinnostus kokeilla jotain uutta, toimituksen helppous, räätälöitävissä mieltymysten mukaan, asiantuntijoiden valitsema/suosittelema ja vastinetta rahalle, lisäksi oli mahdollista vastata, ettei mikään mainituista tekijöistä houkuttelisi kokeilemaan.  

 

Kysymys koski kaikkea verkko-ostamista, ei pelkästään elintarvikkeita, mutta tuloksista nähdään kuitenkin, mitkä tekijät yleisesti kannustaisivat eniten kokeilemaan tällaisia palveluita. Palvelun hinta-laatusuhde ja helppous nousivat odotetusti kaikkien vastaajien keskuudessa tärkeimmiksi tekijöiksi. Vastaajista 53 % valitsi vaihtoehdon ’vastinetta rahalle’ ja 49 % vaihtoehdon ’toimituksen helppous’. Myös kiinnostus ja uteliaisuus houkuttelee kokeilemaan uusia palveluita. Kiinnostus verkko-ostamista kohtaan laskee odotetusti vastaajien iän kasvaessa. 18-34-vuotiaista vastaajista ainoastaan 8 % koki, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista kannustaisi kokeilemaan verkko-ostamista, yli 65-vuotiaiden keskuudessa osuus oli 36 %. Nuoremmilla vastaajilla myös useampi annetuista vaihtoehdoista koettiin lähes yhtä kannustavaksi tekijäksi. 18-34-vuotiaiden keskuudessa vaihtoehdot ’kiinnostus kokeilla jotain uutta’, ’toimituksen helppous’ ja ’vastinetta rahalle’ saivat taakseen yli 50 % vastaajista.

 

Kiinnostus verkko-ostamiseen vaihteli iän lisäksi myös eri maiden kansalaisten välillä. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa oltiin vähemmän kiinnostuneita kuin muualla maailmassa kokeilemaan verkko-ostamista. Esimerkiksi ruotsalaisista 31 %, saksalaisista 39 % ja alankomaalaisista 46 % koki, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista kannustaisi kokeilemaan verkko-ostamista.  Vastaavasti esimerkiksi Kiinassa vain 4 % vastaajista koki, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista kannustaisi kokeilemaan verkko-ostamista. Kannustavimpana tekijänä pidettiin toimituksen helppoutta, jonka valitsi 62 % kiinalaisista.

 

Ruoan verkko-ostaminen ei ole vielä lyönyt läpi Suomessa 

 

Vuonna 2016 toteuttamassamme tutkimuksessa [3] selvitimme muun muassa sitä, kuinka moni suomalainen oli käyttänyt seuraavia elintarvikkeiden ostamiseen liittyviä verkkopalveluita: tuotteiden tilaaminen internetin välityksellä (esim. ruokarinki tai yksittäinen tuote ulkomailta), ruokaostosten tilaaminen kotiin, valmiin kauppakassin noutaminen kaupasta ja valmiin ateriakassin tilaaminen kotiin. Vuoden 2016 loppupuoleen mennessä vain harva suomalainen oli ehtinyt kokeilla ruoan verkko-ostamista. Vastaajista 7 % oli vähintään kokeillut elintarvikkeiden tilaamista netistä, 4 % ruokaostosten tilaamista kotiin, 1 % valmiiden ostosten noutamista kaupasta ja alle 1 % valmiin ateriakassin tilaamista. Palvelusta riippuen 24-31 % vastaajista oli kuitenkin kiinnostuneita kokeilemaan ruoan verkko-ostamiseen liittyviä palveluita tulevaisuudessa. Myös Suomessa vähinten kiinnostuneita verkko-ostamisesta olivat vanhimmat vastaajat, eli yli 54-vuotiaat.

 

Vastaajilta, jotka eivät vielä olleet kokeilleet verkko-ostamista, kysyttiin, miksi he eivät ole vielä kokeilleet tällaisia palveluita. Suurin este oli se, että kuluttajat haluavat itse nähdä, kokeilla ja valita ostamansa tuotteet. Moni myös koki, ettei palveluille ole tarvetta, sillä itsellä on riittävästi aikaa käydä kaupassa ja ostosten tekemistä pidettiin mieluisana asiana, jossa tapaa ihmisiä ja saa hyötyliikuntaa. Kaupassa käynti edustaa siis muutakin kuin “vain” ruoan hankintaa. Siihen liitetään monesti myös sosiaalisia ja kokemuksellisia ulottuvuuksia, joiden johdosta “perinteiset” ruoan ostamisen kanavat tulevat edelleen pysymään relevantteina uusien kanavien rinnalla – olennaista on ymmärtää kuluttajan mieltymykset ja motiivit ostosten tekemiseen eri jakelukanavissa.  

 

Ruoan verkko-ostaminen todennäköisesti lisääntyy kuitenkin tulevaisuudessa, sillä Suomessa on paljon ihmisiä, joille tällaiset palvelut tuovat helpotusta arkeen. Ruuhkavuosia elävien ihmisten arkea voi helpottaa, jos kaupassa käymisen ja aterioiden suunnittelun, tai jopa ruoan valmistamisen voi ulkoistaa palveluntarjoajalle. Väestön ikääntyessä kaupassa käyminen ja painavien ostosten kantaminen voi olla yhä useammalle haastavaa, jolloin kotiinkuljetus voi olla varteenotettava vaihtoehto. Toistaiseksi palveluiden kokeilemista rajoittaa ainakin se, että tuotteet halutaan valita itse, ja toisaalta palveluiden koetaan olevan kalliita suhteessa niiden tarjoamiin hyötyihin. Toisaalta palveluntarjoajat eivät kenties ole vielä oppineet hyödyntämään esimerkiksi monikanavaisuuden mahdollisuuksia niin, että palvelut olisivat kuluttajalle kiinnostavampia ja siten sellaisia, joiden koettaisiin antavan vastinetta rahalle. Tarjonnan lisääntyessä ja monipuolistuessa on helpompi löytää omiin tarpeisiin sopiva palvelu, jonka kuluttaja kokee tuovan kaivattua lisäarvoa. Lisäksi palveluiden kustannustehokkuuden parantuessa ja kilpailun lisääntyessä palveluiden hinnat voivat laskea, mikä voi osaltaan kannustaa palveluiden kokeilemiseen. 

 

Makery käyttää GlobalDatan tietokantaa ja tarjoaa sieltä saatavaa markkinatietoa. Lisäksi Makery tarjoaa laajasti palveluja elintarvikekonseptien kehittämiseen ja uusien markkinoiden tarkasteluun. Kehityspäällikkö Antti Isokangas antaa näistä lisätietoja. 

 

  1. Makeryn trendiraportti 2018 
  2. GlobalData Q4/2017 Global consumer survey, N= 26 925  
  3. Makery kuluttajatutkimus 10/2016 “Arvot ja asenteet ruokavalinnoissa”, N=500 (kansallisesti edustava otos) 
EMAIL
Facebook
Google+
https://makery.fi/verkko-ostaminen/
LinkedIn
Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.