« Takaisin

Kuinka moni lukee pakkausmerkintöjä kiireestä huolimatta?

 

Elintarvikelainsäädäntöä on muutettu kuluttajalähtöisempään suuntaan ja kuluttajia kiinnostavia tietoja on määrätty sisällytettävän pakkausmerkintöihin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 elintarvikkeista annettavia pakollisia tietoja koskeva osa tuli voimaan 2014 ja asetuksen pakollisia ravintoarvomerkintöjä koskeva osa vuonna 2016. Lisäksi viime vuonna astui voimaan kansallinen asetus, jonka mukaan Suomessa valmistettujen tuotteiden pakkauksiin pitää merkitä tuotteen alkuperämaa. Mutta kuinka suuri osa kuluttajista oikeasti lukee pakkauksien tekstejä, etenkin silloin kun on kiire?

 

Yhteistyökumppanimme GlobalData plc:n tekemässä kuluttajatutkimuksessa vastaajille esitettiin väittämä “Minulla ei ole tarpeeksi aikaa lukea pakkausmerkintöjä ostoksilla, vaikka haluaisinkin”. Maailmanlaajuisesti kuluttajista 47 % oli väittämän kanssa hieman tai täysin eri mieltä, eli lähes puolet kuluttajista lukee pakkausmerkintöjä ainakin jossain määrin kiireestä huolimatta. Maailmanlaajuisesti vertailtaessa naisten ja miesten tai eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Eurooppalaisista kuluttajista 48 % oli väittämän kanssa vähintään jokseenkin eri mieltä. Ruotsissa oltiin hyvin lähellä eurooppalaisten keskiarvoa, siellä kuluttajista 49 % lukee kiireestä huolimatta pakkausmerkintöjä ainakin jossain määrin, mutta naiset ovat miehiä kiinnostuneempia lukemaan etikettejä. Tanskassa pakkausmerkintöjä kiireestä huolimatta lukee 39 % kuluttajista, Saksassa puolestaan 48 %. Tutkituista maista vähiten pakkausmerkintöjä kiireestä huolimatta luettiin Kiinassa, jossa vain 30 % oli väittämän kanssa hieman tai täysin eri mieltä. [1]

 

Mihin asioihin pakkausmerkinnöissä sitten kiinnitetään huomiota?

 

Lähes 80 % suomalaisista haluaisi tietää, mistä heidän ruokansa on kotoisin. Nykyään pakkauksissa korostetaankin entistä useammin  raaka-aineiden tuotantotapaa tai alkuperää, esimerkiksi vapaan kanan munia tai vaikka oman maakunnan porsaanlihaa. [2] Suomalaisista kuluttajista jopa 74 % sanoo ymmärtävänsä ravintoarvotietoja. Kun puhutaan ravintoaineista, suomalaisten kuluttajien huomio kiinnittyy aina tai usein rasvaan (39 %) ja sokeriin (32 %). Myös keinotekoiset aineosat (esimerkiksi keinotekoiset väriaineet) herättävät kuluttajien huomion (31 %). Sen sijaan proteiineihin huomiota aina tai usein kiinnittää 24 % suomalaisista kuluttajista. [1]

 

Interaktiiviset pakkaukset

 

Pakkauksissa näkee yhä enemmän lisättyä todellisuutta (AR, Augmented reality) ja interaktiivisista pakkauksista ollaan kiinnostuneita. Erityisesti Kiinassa 31 % kuluttajista on kiinnostunut interaktiivisista pakkauksista, kun globaali kiinnostus on vain 23 %. Interaktiivinen pakkaus lisää käyttäjäkokemusta ja sen avulla tuotteen valmistaja voi kertoa tuotteesta enemmän ja monipuolisemmin, kuin pelkän pakkauksen avulla. Interaktiivisessa pakkauksessa on puhelimella luettava äänijälki (AR-koodi), jonka skannaamalla kuluttaja voi esimerkiksi saada reseptivinkkejä, lisätietoa tuotteen valmistusprosessista tai nähdä videon, jossa tunnettu henkilön lähettää terveisensä tuotteen käyttäjille. [1]

 

Makery tarjoaa laajasti palveluja elintarvikekonseptien kehittämiseen ja uusien markkinoiden tarkasteluun. Lisätietoja GlobalDatasta ja uusien markkinoiden tarkastelusta antaa kehityspäällikkö Antti Isokangas ja pakkausmerkinnöistä asiantuntija Laura Männistö.

 

  1. GlobalData Consumer Survey Q4/2017: n=26 925, 36 maassa
  2. Makeryn trendiraportti, talvi 2018
EMAIL
Facebook
Google+
https://makery.fi/pakkausmerkintojen-lukeminen/
LinkedIn
Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.