« Takaisin

Uskovatko kuluttajat verotuksen ohjaavan kuluttamista?

 

Suomessa oli käytössä kuuden vuoden ajan makeisvero, mutta vuoden 2017 alussa vero poistui, sillä EU komissio linjasi Suomen makeisveron valtiontukisääntöjen vastaiseksi ja kilpailua vääristäväksi. Eri tahot, kuten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, pitivät veron poistamista valitettavana, sillä verotuksen ja sen myötä hinnoittelun kautta voidaan ohjata kulutusta.[1] Etenkin makeisveron poistamisen jälkeen Suomessa on keskusteltu siitä, tulisiko kuluttajien ostokäyttämistä pyrkiä ohjailemaan verotuksella niin, että “haitallisia” tuotteita voitaisiin verottaa enemmän ja vastaavasti suositeltavien tuotteiden verotus voisi olla alhaisempaa, jolla voitaisiin kannustaa ja ohjata kuluttajia ostamaan suositeltavampia vaihtoehtoja. Porrastettua verotusta on mietitty sekä terveyden että ympäristön kannalta. 

 

Ylipaino-ongelman yhdeksi ratkaisuksi on esitetty niin sanottua haittaveroa, joka koskisi epäterveellisiä tuotteita, sen sijaan terveellisten tuotteiden, kuten hedelmien ja kasvisten, verotusta voitaisiin laskea. Esimerkiksi THL on kannattanut poistuneen makeisveron tilalle terveysperusteista veroa.[1] Ympäristökuormituksen pienentämiseksi on puolestaan pohdittu, tulisiko ympäristöä enemmän kuormittavia elintarvikkeita, kuten lihaa, verottaa enemmän ja vastaavasti laskea ympäristön kannalta parempien vaihtoehtojen verotusta. Kummassakin tapauksessa ongelmaksi muodostuu määritellä, millä perusteella tuotteet jaoteltaisiin eri veroluokkiin. Miten esimerkiksi määritellään tuotteen terveellisyys tai epäterveellisyys. Katsotaanko siinä ravintoainetiheyttä, rasvan määrää, sokerin määrää, suolan määrää, kokonaisenergiaa vai esimerkiksi tyydyttyneen rasvan osuutta kokonaisenergiasta? Entä huomioidaanko ympäristövaikutuksissa hiilipäästöt, vedenkulutus, kuljetus tai pakkaaminen ja arvioidaanko esimerkiksi kotimainen ja ulkomaalainen liha samaan luokkaan, vaikka tuotantotavoissa on eroa? 

 

Jonkinlaisen haittaveron voidaan uskoa toteutuvan tulevaisuudessa, kunhan määritelmistä päästään yhteisymmärrykseen, sillä yhteiskunnallisesti on tärkeää pyrkiä vähentämään ylipainoisuutta sekä ilmastoa kuormittavia päästöjä. Päättäjät ja asiantuntijat uskovat verotuksen vaikuttavan kulutukseen, mutta mitä mieltä kuluttajat ovat porrastetusta verotuksesta? Uskovatko kuluttajat, että korkeampi verotus vaikuttaisi heidän kuluttamiseensa? Tätä selvitettiin valittujen tuoteryhmien osalta kansainvälisessä tutkimuksessa, johon vastasi 29 726 kuluttajaa eri puolilta maailmaa. 

 

Kansainvälisesti noin kolme neljästä uskoo verotuksen vaikuttavan kulutustottumuksiin

 

Kansainvälisessä tutkimuksessa kuluttajilta kysyttiin, miten tiettyjen tuoteryhmien korkeampi verotus vaikuttaisi tuotteiden kuluttamiseen. Kysytyt tuoteryhmät olivat virvoitusjuomat, makeiset, suolaiset naposteltavat ja runsasenergiset elintarvikkeet.  

 

Tuoteryhmästä riippumatta noin kolme neljästä uskoi korkeamman verotuksen vähentävän kulutusta jollain tavalla. Yleisimmin tuotteiden kuluttamista vähennettäisiin ostamalla tuotteita nykyistä vähemmän, noin kolmasosa vastaajista uskoi vähentävänsä kulutusta näin. Noin neljännes puolestaan uskoi, että korkeamman verotuksen takia tuotteita tulisi ostettua nykyistä harvemmin. Toisaalta tuoteryhmästä riippumatta noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, ettei verotus vaikuta heidän kulutustottumuksiinsa mitenkään, vaan he ostavat tuotteita yhtä paljon ja yhtä usein, kuin tähänkin asti. Jos verotusta lisättäisiin, uskoisi osa kuluttajista lopettavansa tuoteryhmän ostamisen kokonaan. Korkeamman verotuksen uskottaisiin vaikuttavan etenkin virvoitusjuomien ostamisen, sillä vastaajista 19 % uskoisi lopettavansa tuotteiden ostamisen kokonaan. Vastaavasti suklaan ja makeisisista ei olla ihan yhtä valmiita luopumaan, sillä niiden osalta 11 % uskoisi lopettavansa tuotteiden ostamisen kokonaan, jos tuotteiden verotusta nostettaisiin. [2] 

 

 

Neljän tuotekategorian lisäksi kysyttiin myös, miten muovipakkausten korkeampi verotus vaikuttaisi ostokäyttäytymiseen. Osuudet olivat samankaltaisia kuin muillakin kysytyillä vaihtoehdoilla. Noin kolmannes ostaisi muoviin pakattuja tuotteita vähemmän, reilu neljännes ostaisi tuotteita harvemmin, hieman alle viidennes lopettaisi tuotteiden ostamisen kokonaan ja reilu viidennes ei muuttaisi ostamistaan mitenkään. [2]

 

Pakkausmateriaalien merkitys osana ostopäätöstä noussee tulevaisuudessa

 

Muovista ja sen käytön vähentämisestä on puhuttu paljon, mikä näkyy esimerkiksi erilaisina muovittomuuteen kannustavina tempauksina. Muovin keräys yleistyy hiljalleen ja eri puolelta Suomea löytyy jo yli 500 keräyspistettä [3]. Oikeanlainen kierrätys on tärkeää, vaikka tietysti kierrätystä tärkeämpää olisi ehkäistä jätteen syntyä ja tehdä kestäviä valintoja myös tuotteiden pakkaamisen ja pakkausmateriaalien suhteen. 

 

Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin myös, miten erilaiset ulottuvuudet pakkaamisessa / pakkausmateriaaleissa vaikuttaisivat ostoskäyttäytymiseen tuotteista riippumatta. Noin kolmannes ei uskoisi, että mikään kysytyistä pakkausmateriaaleista tai –tavoista vaikuttaisi heidän ostotottumuksiinsa, vaan he ostaisivat tuotteita kuten ennenkin. Vastaajista 35 % uskoi lisäävänsä sellaisten tuotteiden ostamista, joiden pakkaamiseen ei ole käytetty lainkaan muovia. Täysin pakkaamattomien tuotteiden ostamista puolestaan uskoi lisäävänsä 25 % vastaajista. Kolmannes uskoi lisäävänsä sellaisten tuotteiden ostamista, joiden pakkausmuovin voi kierrättää. Kierrätysmuoviin pakattujen tuotteiden ostamisen lisäämisen uskoi puolestaan 24 % vastaajista. Toisaalta kierrätysmuoviin pakattujen tuotteiden ostamista haluaisi vähentää tai lopettaa kokonaan 39 % vastaajista. On siis mahdollista, että kierrätysmuovin sijaan halutaan ylipäätään vähentää muovin kulutusta ja siirtyä kokonaan muovittomiin vaihtoehtoihin. [2]

 

Lähteet:

  1. Helsingin Sanomat – Jos sokeri on vaarallista, miksi makeisvero poistetaan?
  2. Global Data Q3/2018 Global consumer survey, N=29 726 
  3. Suomen Uusiomuovi Oy – Kuluttajien muovipakkausten keräys

 

Makery tarjoaa laajasti palveluja elintarvikekonseptien kehittämiseen ja uusien markkinoiden tarkasteluun. Lisäksi Makery käyttää GlobalDatan tietokantaa ja tarjoaa sieltä saatavaa markkinatietoa. Lisätietoja GlobalDatan tietokannasta ja sen mahdollisuuksista sekä uusien markkinoiden tarkastelusta antaa kehityspäällikkö Antti Isokangas. 

 

EMAIL
Facebook
Google+
https://makery.fi/ohjaaminen-verotuksen-avulla/
LinkedIn
Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.