« Takaisin

Suomalaisten nuorten tulevaisuuden visioissa syödään enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa


Scenoprot-hankkeen visiona on parantaa Suomen proteiiniomavaraisuusastetta sekä monipuolistaa proteiinien lähteitä niin, että vuonna 2030 suomalaiset käyttäisivät vähemmän lihaa ja enemmän kasvi-, sieni- ja kalatuotteita. Makery toteutti hankkeen puitteissa 16-22-vuotiaille nuorille suomalaisille suunnatun tutkimuksen, jolla haluttiin selvittää, millaisia ajatuksia ja näkemyksiä nuorilla on sekä omista tulevaisuuden ruokailutottumuksistaan että yleisimmin syömiseen liittyvistä muutoksista ja visioista. Tutkimus toteutettiin onlinekyselynä ja siihen vastasi 300 nuorta eri puolelta Suomea.

Valtaosa nuorista uskoo lisäävänsä kasvisten ja kasviproteiinien kulutusta


Tutkimuksen perusteella valtaosa nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia sekä kasviproteiineja ja vastaavasti vähemmän lihaa (kuva). Nuoret myös uskovat, että elintarvikkeiden kasvipohjaisuus tulee yleisesti lisääntymään. Nuorista 34 % pitää elintarvikkeiden kasvipohjaisuuden lisääntymistä erittäin todennäköisenä ja 48 % ainakin jokseenkin todennäköisenä. Ainoastaan 6 % pitää epätodennäköisenä, että elintarvikkeiden kasvipohjaisuus lisääntyisi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta vain 30 % nuorista pitää todennäköisenä, että lihasta tulee tulevaisuudessa harvoin syötävää luksustuotetta. Nuorten visioissa lihalla on siis tulevaisuudessakin paikka suomalaisessa ruokapöydässä, mutta sitä syödään nykyistä harvemmin. Hiljattain julkaistun FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan etenkin miehet syövät edelleen liikaa lihaa ja lihavalmisteita, ja suurin osa suomalaisista syö edelleen liian vähän kasviksia [1]. Mikäli nuoret todella muuttavat tulevaisuudessa kulutustaan visioidensa mukaisesti, on se kansanterveyden kannalta oikea kehityssuunta. Lihan painopisteen väheneminen suomalaisten ruokavaliossa olisi myös ympäristön kannalta parempi ja kestävämpi suunta.


Tutkimuksen perusteella valtaosa nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia sekä kasviproteiineja ja vastaavasti vähemmän lihaa (kuva). Nuoret myös uskovat, että elintarvikkeiden kasvipohjaisuus tulee yleisesti lisääntymään. Nuorista 34 % pitää elintarvikkeiden kasvipohjaisuuden lisääntymistä erittäin todennäköisenä ja 48 % ainakin jokseenkin todennäköisenä. Ainoastaan 6 % pitää epätodennäköisenä, että elintarvikkeiden kasvipohjaisuus lisääntyisi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta vain 30 % nuorista pitää todennäköisenä, että lihasta tulee tulevaisuudessa harvoin syötävää luksustuotetta. Nuorten visioissa lihalla on siis tulevaisuudessakin paikka suomalaisessa ruokapöydässä, mutta sitä syödään nykyistä harvemmin. Hiljattain julkaistun FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan etenkin miehet syövät edelleen liikaa lihaa ja lihavalmisteita, ja suurin osa suomalaisista syö edelleen liian vähän kasviksia [1]. Mikäli nuoret todella muuttavat tulevaisuudessa kulutustaan visioidensa mukaisesti, on se kansanterveyden kannalta oikea kehityssuunta. Lihan painopisteen väheneminen suomalaisten ruokavaliossa olisi myös ympäristön kannalta parempi ja kestävämpi suunta.


Nuoria pyydettiin arvioimaan kysyttyjen tuoteryhmien osalta, uskovatko he käytön lisääntyvän, vähenevän vai pysyvän ennallaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valtaosa vastaajista uskoi kasvisten ja kasviproteiinien käytön lisääntyvän ja lihan käytön vähentyvän.

Harva nuorista on kasvissyöjä, silti moni syö mielellään kasvisruokaa


Yli puolet vastaajista (58 %) oli sekasyöjiä, jotka syövät kasvisruokaa säännöllisesti, tai vähintään kokeilevat mielellään kasvisruokia. Noin kolmannes oli puolestaan sekasyöjiä, jotka eivät olleet kiinnostuneita kasvisruoasta. Koko otokseen verrattuna tässä ryhmässä oli suhteessa enemmän miehiä, nuorempia vastaajia ja pienemmillä paikkakunnalla asuvia. Eri asteisia kasvissyöjiä oli yhteensä noin 7 % vastaajista. Pesco-, lakto- tai lakto-ovovegetaristeja oli 5 % ja vegaaneja 2 % vastaajista. Kasvissyöjissä oli puolestaan suhteessa enemmän naisia, vähintään 20 vuotta täyttäneitä, itsenäisesti ja suuremmilla paikkakunnilla asuvia.


Aiemmissa hankkeen puitteissa toteutetuissa, aikuisille suomalaisille suunnatuissa tutkimuksissa eri asteisten kasvissyöjien osuus on ollut samaa luokkaa ja vegaanien osuus on vaihdellut 1-2 % välillä. Kansainvälisessä, 40 maata kattavassa tutkimuksessa, jossa vastaajia pyydettiin valitsemaan omaa ruokavaliota kuvaavin vaihtoehto, oli eri asteisten kasvissyöjien (vegaanien, vegetaristien tai pescovegetaristien) osuus 10 % kaikista vastaajista. Tutkimukseen vastanneista 16-24-vuotiaista eri asteisia kasvissyöjiä oli puolestaan 14 %. [2]


Suomalaisten nuorten kasvissyöjien osuus näyttää ensisilmäyksellä selkeästi pienemmältä kansainvälisen vertailuluvun rinnalla, mutta kansainvälisen tutkimuksen kasvissyöjien selvästi korkeampaa osuutta selittää kuitenkin se, että mukana on maita, joissa kasvissyönti on hyvin yleistä ja erot eri maiden sekä maanosien välillä ovat suuria. Euroopassa eri asteisia kasvissyöjiä on 6 %, Pohjois-Amerikassa 9 %, Lähi-Idässä ja Afrikassa 22 %ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 16 %. Esimerkiksi Intiassa eri asteisia kasvissyöjiä on lähes 60 % vastanneista, kun taas Kiinassa on 5 % ja Kanadassa 6 %.  Jos tarkastellaan pelkästään vegaaneja, on nuorten vegaanien osuus kansainvälisesti sama kuin Suomessa tehdyssä tutkimuksessa eli 2 %.[2]

Nuorista kasvikset kuuluvat terveelliseen elämäntapaan ja ruokavalioon


Nuorten ajatuksia ja näkemyksiä terveellisyydestä selvitettiin kysymällä avoimena kysymyksenä, mitä terveellisyys heistä on. Nuoret saivat omin sanoin kuvailla esimerkiksi sitä, millaista on terveellinen ruoka. Vaikka osa vastaajista oli alle 18-vuotiaita, olivat vastaukset yleisesti kypsiä, monipuolisia ja mietittyjä. Terveellinen ruoka oli nuorista monipuolista (33 % maininnut), siihen kuuluu kasviksia/vihanneksia (27 %) ja siitä saa tarpeelliset ravintoaineet (24 %). Moni toi vastauksissaan esille tasapainon, eli sen, että syödään monipuolisesti, jolloin saadaan ravinnosta oikeassa suhteessa eri ravintoaineita, kuten proteiineja ja eri vitamiineja. Vastaajista 7 % mainitsi lautasmallin, eli osa nuorista piti suositusten mukaista ruokavaliota terveellisenä. Jokunen vastaaja mainitsi, että terveelliseen ruokavalioon ei kuulu pikaruokaa tai eineksiä, mutta osa taas ajatteli, että on ihan sallittua herkutella myös välillä, kunhan pääsääntöisesti syö terveellisesti ja monipuolisesti. Yleisesti nuoret yhdistävät terveellisyyteen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, joka koostuu fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista, monipuolisesta ravinnosta ja liikunnasta. Nuorten ajatukset terveellisestä syömisestä ovat samankaltaisia, kuin aiemmin tehdyssä, aikuisille suunnatussa tutkimuksessa.

Jokainen ihminen määrittää itse mitä on terveellisyys omalla tavallansa ja se on loppupelissä tärkein. Minulle terveellisyys on sitä, että pidän huolen unirytmistä, ruokavaliosta, henkisestä/ fyysisestä hyvinvoinnista ja omasta hygieniasta. Sen merkitys on minulle iso koska sen avulla voin hyvin ja pystyn pitämään huolta omista asioista/ itsestäni. Terveellinen ruoka on sitä, että se on monipuolista/säännöllistä ja ravitsevaa. Ruoka mitä syön sisältää päivittäin erilaista lihaa / kalaa/ soijaa, salaattia, kuituja, proteiineja, vitamiineja. Syön 5 kertaa päivässä monipuolisesti.


Nuorisotutkimuksen raportti on julkaistu ja se on vapaasti luettavissa hankkeen nettisivuilla.

Muut lähteet:

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL – Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta
  2. GlobalData 2018 Q3 Consumer Survey, mukana 40 maata. Kokonaisotoskoko 29726, joista 18-24-vuotiaita yhteensä 3829 henkeä.


Makery on marraskuusta 2015 alkaen ollut mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ja Luonnovarakeskus Luken koordinoimassa Scenoprot- tutkimushankkeessa, joka tähtää kotimaisen valkuaistasapainon parantamiseen. Makery tutkii muun muassa kuluttajakäyttäytymisen muutoksia Suomessa ja muualla Euroopassa.

Lisätiedot:
Antti Isokangas, Development manager

Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.