« Takaisin

Mitä lähiruoka oikeastaan tarkoittaa?

 

Onko lähiruoka nimensä mukaisesti lähellä tuotettua ruokaa? Usein on, mutta varsinaisen etäisyyden lisäksi käsitteessä vaikuttavat kuluttajan mielessä paitsi tuottajayrityksen koko ja toimitusketjun monimutkaisuus, myös suuri joukko muita ulottuvuuksia kuten tuoreus ja terveellisyys. Vaikka yritys olisi lähellä, niin ison yrityksen tuotteita ei välttämättä koeta lähiruuaksi tai toisaalta Suomen lapista tuotu poronliha voidaan kokea lähiruuaksi, mutta Virosta Helsinkiin kuljetettu tuote ei ole enää lähiruokaa.

 

Yhteistyökumppanimme GlobalData plc:n tekemän tutkimuksen [1] mukaan keskeisimmän luomuun liittyvät teemat olivat: Tuoreus (70% vastaajista valinnut), tuottajan etu (62%), terveellisyys (38%) ja edullisuus (35%).

 

Kuluttajilla eri puolella maailmaa on kuitenkin hieman eri käsitys siitä, miten lähiruoka ymmärretään. Ruotsalaisille (n=700) lähiruoka tarkoittaa ennen kaikkea tuottajan etua tai tukemista (78%), ympäristöystävällisyyttä (68%), tuoreutta (49%) ja kestävää kehitystä (32%). Sen sijaan Kiinassa lähiruokaan yhdistetään voimakkaimmin tuoreus (71%), tuottajan etu (47%), edullisuus (40%) sekä terveellisyys (36%). Ruotsissa vain 21 % liittää lähiruoan/lähituotannon ylivertaiseen laatuun, kun Kiinassa ja USA:ssa vastaava luku on 35%. Kiinnostavaa on myös se, että Kiinassa 40% kokee lähiruoan olevan edullisempaa, sen sijaan Ruotsissa vain 7 % liittää edullisuuden lähiruokaan ja USA:ssa 22%.

 

Ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia enenevässä määrin niin kaupassa kuin ravintoloissakin. Tuotannon läpinäkyvyyttä odotetaan ja valmisruuistakin aletaan kertoa tarkemmin mistä raaka-aineet ovat peräisin jopa tilatasolle asti. Tämä koskee niin fyysistä tuotantopaikkaa kuin tuotantotapaakin, esimerkiksi vapaan kananmunien käyttö tai lihan kasvatustila saatetaan kertoa pakkauksessa [2]. Tällainen alkuperän kertominen viestii kuluttajalle vastuullisuudesta ja on omiaan vahvistamaan positiivista mielikuvaa tuotteen ja tuotannon vastuullisuudesta. Suomessa jäljitettävyys on hyvällä tasolla ja siksi suomalaisten vientiyritysten olisikin hyvä tavalla tai toisella tuoda koko tuotantoketju kuluttajan tietoisuuteen maasta riippumatta.

 

Makery tarjoaa laajasti palveluja elintarvikekonseptien kehittämiseen ja uusien markkinoiden tarkasteluun. Kehityspäällikkö Antti Isokangas antaa näistä lisätietoja.

  1. GlobalData Consumer Survey Q4/2017: n=26 925, 36 maassa
  2. Makeryn trendiraportti, talvi 2018
EMAIL
Facebook
Google+
https://makery.fi/mita-lahiruoka-oikeastaan-tarkoittaa/
LinkedIn
Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.