« Takaisin

Monipuolista mausteisuutta, kokemuksia ja käyttömukavuutta – ruokatrendit 2021



Julkaistu 02/2021


Ruokatrendit puhuttavat tänäkin vuonna. Me Makeryssä kokosimme aiempien vuosien tapaan monipuolisen katsauksen, jossa esittelemme, mitkä Ruokatrendit ovat pinnalla vuonna 2021. Covid-19 viruksen sekoittamat tottumukset heijastelevat monin tavoin lähitulevaisuuteen ja nostavat ruoan entistä suurempaan rooliin paitsi pirstaloituneen arjen tehostamisen, myös kokemusten tuottamisen näkökulmista.

Megatrendit eivät juuri muutu, vaikka moni muu asia muuttuukin


Viime vuonna pohdimme megatrendien osalta erityisesti vastuullisuutta, kulutuksen pirstaloitumista, teknologian lisääntymistä ja paikallisuutta. Tältä osin ruokatrendit eivät ole muuttuneet ja samat teemat ovat pinnalla edelleen vuoteen 2021 mentäessä, joskin hieman eri tavalla kuin aiemmin. Vastuullisuus on tavallaan asia, joka koetaan pakoksi, eikä siitä kilpailueduksi enää ole – vastuullisuuden näkökulma on tavalla tai toisella otettava huomioon tuotekehityksessä ja brändiviestinnässä. Sen argumentoimiseksi on monta mahdollista kulmaa, mutta on huomattava, että kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä ja informaation saatavuuden parantuessa kuluttajat osaavat kysyä myös odottamattomia kysymyksiä. Vastuullisuuden kannalta on siis pyrittävä entistä enemmän läpinäkyvyyteen ja kokonaisvaltaisuuteen – kaikkiin kuluttajan vastuullisuuskysymyksiin on oltava vastaus. Ympäristökysymysten rinnalle nousevat entistä voimakkaammin eettiset näkökulmat.


Viime vuonna alkaneet ja edelleen jatkuvat poikkeusolot eivät pirstaloineet pelkästään kuluttamista, vaan koko arjen. Tämä avasi kuluttajien silmiä voimakkaammin ratkaisuille, jotka helpottavat arkea. Tässä kontekstissa ruokatrendit sisältävät tuttuja raaka-aineita, helppoja reseptejä ja helposti nautittavia valmisruokia. Toisaalta hektisen ja päänvaivaa aiheuttavan arjen vastapainoksi vapaa-aikana – joka sekin vietettiin entistä enemmän kotona – kotikokkaus ja erityisesti kotileivonta lisääntyi. Tätä kautta ruoasta tuli entistä voimakkaammin elämyksellistä myös kotona.


Teknologia lisääntyi kodeissa ja käytössä. Ruutuaika lisääntyi kodin ulkopuolisten viihdepalveluiden puutteessa ja ainakin teoriassa toi lisää mahdollisuuksia uusiin digitaalisiin palveluihin tutustumiselle. Selkeimmin ruokakontekstissa teknologia lisääntyi erilaisten ruoan tilauspalveluiden ja nettikaupan muodossa. Ruoan verkkokauppa on ollut Suomessa eri syistä verrattain alikehittynyttä, mutta viime vuoden ”teknoloikan” myötä se on tullut jäädäkseen yhä useamman kotitalouden normaaliin käyttöön. Jonkinlaista kaltevan pinnan argumentointia käyttäen voisi olettaa, että kehitys jatkuu samaan suuntaan – palvelut lisääntyvät, kehittyvät ja tulevat entistä lähemmäksi kuluttajaa ja yhä useampi niihin tarttuu.


Paikallisuus korostuu nyt erityisesti talouden näkökulmasta, kun kuluttajat haluavat suojella kotimaisia työpaikkoja ja ostaa kotimaisten valmistajien tuotteita. Näitä ostamalla he tulevat tukeneeksi useita kotimaisia yrityksistä alkutuotannon ja valmistuksen kautta logistiikkaan ja kauppaan. Myös raaka-aineiden mahdollisimman suuri kotimaisuusaste on edelleen tärkeää. Tämä on huomattava myös vientitoiminnassa, sillä ilmiö ei suinkaan ole vain suomalainen, vaan näkyy laajemminkin Euroopassa. Lisäksi erilaiset lähiruoan välittäjinä kunnostautuvat ruokapiirit ovat nekin löytäneet viime vuoden aikana uusia asiakkaita. Jonkinlaista hyperpaikallisuutta edustaa ilmiö, jossa kotimaisia perinneruokia yhä voimakkaammin tuodaan nykypäivään ja nykyisiin elämäntapoihin sopiviksi. Moni löytää nostalgisista perinneruoista myös lohtua välillä eri syistä ahdistavankin korona-arjen selättämisen turvaksi.

Terveellisyysajattelu kohdentuu hyviin rasvoihin, yleinen terveellisyyden tavoittelu antaa sijaa lohturuoalle


Terveellisyys on ruoasta puhuttaessa käytännössä pysyvä teema, vain painotusten vaihdellessa ajoittain. Sokerin vähentäminen ja korvaaminen ovat edelleen tapetilla, mutta nyt puhutaan entistä enemmän myös rasvoista ja niiden terveysvaikutuksista. Toisaalta juuri terveellisyys, joka normaalisti näyttelee merkittävää osaa kuluttajien tavoittelemassa kulutuskäyttäytymisessä, on kuluneena vuonna antanut hieman entistä enemmän tilaa epäterveellisiksi koetuille, mutta henkistä terveyttä helliville ”lohturuoille”.  


Raaka-aineista puhuttaessa kasviproteiinien ympärillä käytävä keskustelu saa uusia vivahteita: Kikherneitä käytetään aiempaa monipuolisemmin sekä suolaisissa, että makeissa sovelluksissa ja näkökulmat esimerkiksi tofuun laajenevat: Markkinoille tulee entistä enemmän valmiiksi maustettuja, helppokäyttöisiä tofutuotteita ja muita kasviproteiinivalmisteita. Uutena raaka-aineena keskusteluun nousee hamppu, joka proteiini- ja kuitupitoisena kasvina on jo ottanut asemaansa eurooppalaisessa ruokakeskustelussa ja kiinnostus sitä kohtaan noussee myös meillä. Hampun CBD-yhdisteet ruoassa ovat nekin maailmalla kiinnostuksen kohteena, mutta meillä Suomessa laajempaa keskustelua niistä saataneen vielä odottaa.  


Voimakkaat maustekastikkeet ja -seokset tulevat laajaan käyttöön niin ravintoloissa kuin kotikeittiössäkin ja voidaanpa nähdä myös suomalaisillekin ”vanhan tutun” thai-ruoan uusi tuleminen, tällä kertaa autenttisemmin mauin ja koostumuksin. Kasviproteiinikeskustelun vastapainoksi nähdään myös tuttujen, mutta vähemmälle huomiolle jääneiden lihasovellusten uusi tuleminen – ennustamme esimerkiksi leikkele- ja juustolautasten ”arkistumista” vaikkapa iltapalakäytössä. Olennaista ovat laadukkaat raaka-aineet ja korostetun huoliteltu esillepano.  


Juomien kohdalla alkoholittomat ja vähäkaloriset juomat kasvattavat edelleen suosiotaan, mutta samalla toisaalta nähdään myös uusia alkoholillisia versioita tyypillisesti terveellisistä juomista – esimerkkinä ”Hard Kombucha”. Yhteistä näille periaatteessa eri suuntiin vetäville trendeille on terveellisyysnäkökulman tavoittelu sellaisiin kulutustilanteisiin, jotka perinteisesti ovat olleet nautintokeskeisiä. Alkoholeista perinnejuomat kuten akvaviitti ja suomalaisittain jopa pontikka voivat nousta uuteen kukoistukseen vähintään paikallisesti.

Vähittäiskauppa ja ravintolat muutoksessa


Suurimmat trendit lähitulevaisuuteen näkyvät ruoan jakelussa sekä vähittäiskaupan, että ravintoloiden toiminnassa. Trendien syyt ovat monisyiset, kytkeytyen kulutuksen pirstaloitumiseen ja lisääntyvään kiireeseen kuluttajien arjessa. Kuten jo todettua, viime vuonna alkaneiden poikkeusaikojen merkitys trendien katalysaattorina on kuitenkin huomattava. Vähittäiskaupan osalta nähdään yhä enemmän polarisaatiota tuotevalikoimissa. Edulliset, pienen budjetin elintarvikkeet, sekä toisaalta kalliimman hintaluokan premium-, sekä superpremium- tason tuotteet kasvattavat suosiotaan. Ensin mainittujen kohdalla suurimpina ajureina voidaan ajatella olevan lomautettujen ja kokonaan työttömäksi jääneiden alentunut ostovoima, joka lisää paitsi edullisten valmisteiden kysyntää, myös ns. perusraaka-aineiden tarvetta. Myös alennus- ja hävikkituotteiden suosio voidaan nähdä jonkinlaisena trendinä, vaikka päähuomion edelleen tulisi olla hävikin vähentämisessä. Toisaalta kuluttajien kulutusmahdollisuudet ovat kaventuneet matkailun ja viihdepalvelujen puutteessa, mikä on ohjaa kulutuspotentiaalia voimakkaammin ruokaan ja arjen luksuskokemuksiin sitä kautta. On todennäköistä, että olojen ”normalisoituessa” näiden vaikutus vähenee, mutta ei kokonaan katoa. Brändien onkin entistä enemmän ja tarkemmin mietittävä oikeita kohderyhmiä ja käyttötilanteita, sekä ostomotiiveja konsepteja suunniteltaessa.  


Ravintolatoiminnassa nähdään entistä enemmän pienille ryhmille kohdennettuja palveluita (varaa koko ravintola omalle seurueellesi!), sekä kokonaan salittomia ravintoloita, jotka toimittavat ruokaa ainoastaan kotiin. Nämä ravintolat ovat jo melko tavallisia paikoitellen maailmalla, ja Suomessa niiden voi olettaa yleistyvän vähintäänkin suuremmissa kaupungeissa, joissa verrattain lyhyellä kuljetusmatkalla on riittävästi kuluttajia. Poikkeusolojen päätyttyä nähdään todennäköisesti jonkinlainen piikki perinteisen ravintolatoiminnan kysynnässä, mutta uudet järjestelmät ja tavat jäävät monille osaksi myös ”normaalia” kulutuskäyttäytymistä. Ravintolat pyrkivät myös entistä enemmän hajauttamaan tulonlähteitään pyrkimällä brändeillään vähittäiskaupan hyllyyn. Nyt niskassamme oleva pandemia tuskin jää viimeiseksi laatuaan ja syystä tai toisesta kokoontumista ja esim. turismia saatettaan tulevaisuudessa rajoittaa uudelleen. Tietoisuus tästä on ajanut ravintolat monipuolistamaan palveluitaan: Kokit liikkuvat eri ravintoloiden välillä kysynnän ja tilanteen mukaan, sekä järjestävät kokkauskursseja asiakkaiden kodeissa ja virtuaalisesti.

Pakkaussuunnittelussa kohtaavat ekologia ja nostalgisuus


Ekologia ja kestävyys ovat pakkaamisen kulmakivet tulevaisuudessa: Muovia pyritään vähentämään ja etenkin suuret yritykset tuovat markkinoille materiaaleiltaan entistä innovatiivisempia pakkauksia. Pienempien valmistajien osalta taloudellinen epävarmuus on omiaan heikentämään investointivalmiutta ja siten uusien pakkauskoneiden mahdollistamia pakkausinnovaatioiden käyttöönottoa. Näiden mahdollisuutena nähdään kuitenkin sopimuspakkaaminen oman tuotantolaitoksen ulkopuolella. Paine pakkausmateriaalien uudistamiselle luo mahdollisuuksia erilaisille toimijoille.


Designeissa korostuvat nostalgisuus ja selkeys. Se, mikä oli trendikästä 50–100 vuotta sitten, on sitä nyt uudelleen ja selkeys on valttia. Toisaalta kehittyneet painoteknologiat mahdollistavat entistä pikkutarkempaa grafiikkaa pakkauksissa niissä tapauksissa, missä detaljit ovat osa brändiä. Kiivas kilpailu näkyvyydestä vähittäiskaupan hyllyllä ajaa kuitenkin isojen linjojen ja selkeiden, mutta muista erottuvien värimaailmojen suuntaan. Kuluttajien odotus läpinäkyvyydestä ja entisestään kasvanut tietoisuuden taso asettavat kasvavia vaatimuksia pakkausmerkintöjen oikeellisuudelle ja pakkauksessa olevan kommunikaation ymmärrettävyydelle. Liian markkinointivetoinen iskulauseviestintä saattaa arveluttaa.

Mitä muuta tarkoittavat ruokatrendit tänä vuonna? Mitä tapahtuu ravintoloissa ja vähittäiskaupassa? Millaisia pakkausdesigneja nyt suositaan? Lue alla olevat Makeryn Trendisanomat ja selvitä!




Muistatko vielä, mitkä ruokatrendit käsittelimme vuonna 2020? Lue viime vuonna tekemämme katsaus täältä.


Haluatko saada vastaavanlaisia uutisia suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajan tasalla. Voit seurata meitä myös LinkedInissä!

Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.