« Takaisin

Kokonaisvaltaista hyvinvointia, alkoholittomuutta, fuusioruokaa – ruokatrendit 2020



Julkaistu 02/2020


Me Makeryssä kokosimme aiempien vuosien tapaan monipuolisen katsauksen, jossa esittelemme, mitkä ruokatrendit ovat pinnalla vuonna 2020. Tälle vuodelle ennustamme muun muassa nostalgisia ja savuisia makuja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä tuotteita.

Megatrendeistä etenkin vastuullisuus säilyttää asemansa


Vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat edelleen vahvasti pinnalla ja monet tämän vuoden yksittäisistä trendeistä liittyvät tavalla tai toisella vastuullisuuteen. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio ei myöskään vähene, sillä kuluttajat haluavat tuotteiden olevan hyväksi sekä itselle että ympäristölle. Tähän kannustaa osaltaan myös tutkijoiden kehittämä planetaarinen ruokavalio, jossa vähennetään eläinperäisiä ja lisätään kasviperäisiä tuotteita. Kuluttajat vaativat brändeiltä entistä enemmän läpinäkyvää ja todennettavaa vastuullisuutta, joten vastuullisuuteen liittyvät väittämät tulee todentaa esimerkiksi ulkopuolisen toimijan selvityksen avulla. Elintarvikkeissa vastuullisuutta painotetaan erityisesti raaka-aineissa, tuotanto-olosuhteissa, hävikin minimoimisessa ja pakkaamisessa. Etenkin hävikistä tullaan puhumaan tänä vuonna paljon, sillä lähes kolmasosa maailman tuotetusta ruoasta päätyy tällä hetkellä hävikkiin.


Toinen vahva trendi on kulutuksen pirstaloituminen, mikä on seurausta ennen kaikkea kulutustottumusten muutoksista ja yksilöllisyyden korostumisesta. Lasten määrän vähenemisen ja toisaalta entistä korkeampien elinajanodotteiden myötä väestö on entistä vanhempaa, mikä tulee vaikuttamaan kulutukseen. Myös yksinasuminen yleistyy globaalisti.
Teknologian lisääntyminen näkyy esimerkiksi erilaisten terveyteen liittyvien mobiilisovelluksien sekä ruoan tilaus- ja toimituspalveluiden suosion kasvuna. Ruoan tilauspalvelujen kasvavan suosion myötä osa ravintoloista on tulevaisuudessa noutoruokaa valmistavia keittiöitä, joissa ei ole lainkaan asiakaspaikkoja. Monia teknologioita, kuten laajennettua todellisuutta osana tuotekokemusta, hyödynnetään Suomessa vielä rajoitetusti muihin maihin verrattuna.


Alkuperä, ja etenkin paikallisuus, on myös ollut trendinä jo pidempään. Paikallisuudesta ja omasta kulttuurista kannattaa olla ylpeä ja sitä kannattaa korostaa viestinnässä, sillä paikalliset brändit nähdään usein autenttisempina kuin globaalit brändit. Paikalliset tuotteet voidaan nähdä myös vastuullisempina valintoina, sillä tuotteilla on lyhyemmät toimitusmatkat ja niiden käytöllä voidaan tukea paikallisia yhteisöjä.

Kasvipohjaiset ja alkoholittomat tuotteet kiinnostavat etenkin terveystietoisia


Terveellisyys on trendi, joka pysyy. Raaka-aineiden käsittelyssä ja valmistustavoissa kiinnitetään entistä enemmän huomioita ravintoaineiden säilymiseen, joten kasviksiin jätetään nyt mahdollisuuksien mukaan kuoret ja valmistusmenetelmänä käytetään höyryttämistä. Myös kasvipohjaiset tuotteet ja kaura pysyvät edelleen pinnalla. On kiinnostava seurata, kuinka pitkään kaura”hype” jatkuu ja mikä on seuraava yhtä laajaa kiinnostusta herättävä raaka-aine. Tullaanko tulevaisuudessa jalostamaan erilaisia tuotteita esimerkiksi ohrasta?


Yksittäisistä raaka-aineista tänä vuonna pinnalla ovat todennäköisesti eri kaalit ja hamppu. Nähdäänkö tänä vuonna kaupoissa esimerkiksi hefua eli hampunsiemenistä valmistettua tofua? Etenkin jälkiruoissa ja herkuttelutuotteissa näkyvät erilaiset nostalgiset ja “lapsuudesta tutut” maut. Savuisuus on ollut trendikästä jo jonkin aikaa, mutta nyt sen käyttö laajenee esimerkiksi jälkiruokiin. Ehkä hieman yllättäen myös japanilainen keittiö on nousussa. Esimerkiksi fermentoiduista soijapavuista valmistettu misotahna tuo ruokiin umamin makua ja nyt sillä maustetaan niin jäätelöä, voita, majoneesia kuin hummustakin.


Terveellisyyden korostamisen myötä haitallisiksi koetuille raaka-aineille, kuten sokerille ja alkoholille, etsitään parempia vaihtoehtoja. Alkoholinkäytöstä tulee yleisesti entistä tiedostavampaa ja nyt myös juomien valinnoissa aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastovaikutuksiin. Alkoholittomuuden ja vähäalkoholisuuden lisäksi juomatrendeissä tulevat näkymään esimerkiksi kombuchan käytön lisääntyminen ja monipuolistuminen esimerkiksi ruokajuomana. Markkinoille on odotettavissa nyt myös glitter-viinejä, joiden visuaalinen näyttävyys kiinnostaa etenkin ”instragammattavuutta” arvostavia milleniaaleja. Funktionaalisten juomien valikoima tulee myös laajentumaan.

Vastuullisuus ohjaa myös kauppojen, ravintoloiden ja pakkausten kehitystä


Eettisyys, kestävyys, sesonkiajattelu, ekologisuus ja yleinen vastuullisuus tulevat yhä näkyvämpään osaan ravintolatoimintaa. Tehotuotetun lihan ja kalan sijaan kuluttajat valitsevat mieluummin riistaa tai kestävistä kannoista pyydettyä villikalaa. Asiakkaille halutaan tarjota uusia makuja, joten ravintoloissa voidaan nähdä tänä vuonna erikoisiakin fuusioita, kuten perulaisen ja kiinalaisen ruoan yhdistelmiä. Erilaiset ruokakulttuurit myös pilkotaan pienempiin alueisiin ja yleismeksikolaisen sijaan ravintola saattaa erikoistua esimerkiksi Jukatanin tai Veracruzin ruokiin.


Vastuullisuustrendi näkyy kaupoissa niin energian kulutuksen tehostamisessa kuin hävikin ja muovin kulutuksen vähentämisessä. Kulutuksen pirstaloituminen on myös vahvasti ruokakauppoihin vaikuttava trendi. Etenkin arkisin ruoan verkko-ostaminen yleistyy, kun taas viikonloppuisin haetaan elämyksellisyyttä. Sesonkiajattelu vahvistuu ja kauppoihin halutaan tuoda myös uusia sesonkeja esimerkiksi erilaisten juhlapäivien kuten ystävänpäivän ja naistenpäivän muodossa. Dataa hyödynnetään entistä vahvemmin muun muassa valikoimasuunnittelun pohjana ja tarjoamalla kuluttajille entistä yksilöidympiä tarjouksia ja toisaalta mahdollisuuksia seurata esimerkiksi omien ostosten kotimaisuusastetta.


Ympäristökestävyys on ehkä tärkein pakkaustrendi. Pakkausten materiaalimääriä, etenkin muovin käyttöä, vähennetään, mutta tätä ei saa tehdä tuotteen säilyvyyden hinnalla, sillä pakkauksen tärkein tehtävä on suojata elintarviketta. Myös pakkauksen läpinäkyvyys eli rehellisyys ja selkeys pakkausviestinnässä sekä myös kirjaimellinen läpinäkyvyys, eli pakkauksen sisällön näkyminen, ovat kuluttajien mieleen. Yksilöllisyyden korostamisen myötä personoidut pakkaukset, kuten eri etunimillä myytävät virvoitusjuomapullot tai suklaapatukat, ovat usein hittejä ja ne tulevat yleistymään tulevaisuudessa.


Mitä muuta ruokatrendeistä kannattaa vuoden aluksi tietää? Mikä esimerkiksi on grocerant-konsepti? Millaisia pakkausdesigneja nyt suositaan? Miksi alcarella on kiinnostava kemikaali? Lue alla olevat Makeryn Trendisanomat ja selvitä!


Muistatko vielä, mitä trendejä ennustimme vuodelle 2019? Lue viime vuonna tekemämme katsaus täältä.


Haluatko saada vastaavanlaisia uutisia suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajan tasalla.

Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.