« Takaisin

Limaska ja rakkolevä ovat nimistään huolimatta houkuttelevia raaka-aineita



Julkaistu 01/2020


Rajalliset luonnonvarat, kasvava väestö ja elintason nousu pakottavat jatkuvasti miettimään uusia ratkaisuja sekä ihmisten että eläinten ravitsemiseksi, sillä nykyiset tuotantomenetelmät eivät kykene vastaamaan kasvavaan ruoan tarpeeseen. Etenkin proteiinien tuottamiseksi on pohdittava uusia ja kestävämpiä menetelmiä. Maapallon viljelykelpoisesta maa-alasta 40 % on jo viljelyskäytössä eikä viljelypinta-alaa maalla voida enää juurikaan kasvattaa, joten olisiko aika suunnata katseet pintaa syvemmälle?


Vesissä on perinteisesti kasvatettu erilaisia mereneläviä, kuten kaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä. Vesistöissä kasvaa luontaisesti myös paljon erilaisia kasveja ja leviä, jotka sopivat ravinnoksi. Joitakin merileviä on käytetty ravintona jo pitkään, esimerkiksi nori, kombu, arame ja wakame ovat tulleet monille tutuiksi japanilaisen ruoan, erityisesti sushin, myötä. Yksisoluista mikrolevistä tuttuja ovat puolestaan superfoodeiksikin kutsutut spirulina ja chlorella. Levien potentiaali on periaatteessa tunnettu jo pitkään ja soveltamista laajemmin elintarviketeollisuudessa enteilty jo jonkin aikaa (mm. Makeryn Ruokatrendikatsaus 2016). Vesissä kasvaa kuitenkin myös paljon muita kasveja, kuten limaskoja, jotka voivat osaltaan auttaa ratkaisemaan tulevaisuuden ruoantuotantoon liittyviä ongelmia.

Limaska – lampien rikkaruohosta ihmisten ravinnoksi?



Limaskat ovat Lemnoideae-sukuun kuuluvia pieniä, veden pinnalla kelluvia vesikasveja. Erilaiset sorsat ja hanhet käyttävät kasvia ravinnoksi, minkä takia limaskaa kutsutaan englanniksi nimellä duckweed. Muita englanninkielisiä nimiä ovat water lens, water lentils, Asian watermeal tai lemna. Limaskoja tunnetaan 37 eri lajia, joista viisi kasvaa Suomessa. Kasveilla ei ole juuria, vaan ne saavat tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Ne viihtyvät ravinteikkaissa ja tyynissä vesissä, joissa on oltava vähintään 7 °C lämmintä. Väärissä paikoissa limaskoja voidaan pitää rikkakasvina, sillä ne leviävät helposti ja peittävät nopeasti koko vesialueen, jolloin muille vedessä eläville eliöille jää vähemmän happea ja valoa. Toisaalta limaskat toimivat luonnollisina suodattajina, jotka absorboivat vedestä erilaisia myrkkyjä.

Lammessa kasvavia limaskoja.



Limaskojen suomenkielinen nimi ei ole kovin houkutteleva, mutta limaskat ovat monista syistä kiinnostava raaka-aine. Ne ovat monikäyttöisiä kasveja, joita käytetään tällä hetkellä jätevesien puhdistukseen, lannoitteisiin, bioenergian tuotantoon, kosmetiikkaan ja rehuksi. Limaskoja myös kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa. Niiden makua kuvataan raikkaaksi ja miedoksi, ja se muistuttaa hieman pinaattia tai vesikrassia. Limaskojen käytöstä ravintona ollaan kiinnostumassa myös länsimaissa.

Mineraali määrä / 1 kg (kuivapaino)
Kalium 83 g
Fosfori 7,04 g
Kalsium 6,0 g
Magnesium 3,1 g
Natrium 0,3 g
Mangaani 755 mg
Rauta 240 mg
Sinkki 30,8 mg
Kupari 3,52 mg
Jodi 0,75 mg
Seleeni 0,06 mg


Limaskojen proteiinipitoisuus ja aminohappokoostumus pärjäävät hyvin vertailussa esimerkiksi kikherneeseen, soijapapuun tai herneeseen Limaskat sisältävät välttämättömiä aminohappoja, kuten lysiiniä ja arginiinia, lisäksi ne sisältävät omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Limaskat ovat lajista ja kasvatusolosuhteista riippuen 86-97 %:sti vettä. Limaskojen kuivapainosta proteiinia on 18,5-36,5 %, tärkkelystä 4-10 %, rasvaa 4-14 % ja kuitua 28,6-28,9 %. Kasvuolosuhteet vaikuttavat ravintoainekoostumukseen ja siksi esimerkiksi tärkkelyksen ja proteiinin määrä vaihtelevat. Ravinnon kannalta kiinnostavampia ovat proteiinipitoisemmat kasvit, tärkkelyspitoisempia kasveja voidaan puolestaan hyödyntää muissa käyttötarkoituksissa, kuten etanolin tuotannossa. Limaskat sisältävät runsaasti myös erilaisia mineraaleja. Osa limaskalajeista sisältää runsaasti oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia ja ärsyttää suolen limakalvoja, joten ruoaksi kasvatettavat lajit on valittava huolella.

Limaskoilla on monia potentiaalisia käyttökohteita


Limaskoilla on potentiaalia nousta käytetyksi raaka-aineeksi, sillä ne vastaavat moniin vallalla oleviin trendeihin. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja ruoan halutaan olevan tuoretta, puhdasta ja luonnollista. Ruoan tuotannon halutaan olevan kestävää ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa. Hyvät ravintoarvot sekä limaskan vegaanisuus ja gluteenittomuus tekevät siitä monipuolisen ja houkuttelevan raaka-aineen. Limaskoissa ei myöskään ole vahamaista pintakerrosta, toisin kuin monilla kasveilla, joten se kuivuu nopeammin. Kuivatuista limaskoista voidaan valmistaa esimerkiksi proteiinipitoista jauhetta, jolla voitaisiin parantaa etenkin tuotteiden proteiinipitoisuutta. Jauhe voisi sopia esimerkiksi pastaan, smoothieihin ja muihin juomiin, kekseihin, muroihin, patukoihin ja sipseihin.


Limaskoja on perinteisesti hyödynnetty Aasiassa, mutta kaupallisesta viljelystä ja sovelluksista ollaan kiinnostumassa myös länsimaissa. Esimerkiksi Alankomaissa ABC Kroos tuottaa elintarvikekäyttöön sopivia ratkaisuja, kuten tuoretta limaskaa, eläinten ruokintaan sopivaa kuitupuristetta sekä valkoista ja vihreää proteiinijauhetta. Yhdysvalloissa Parabel USA kasvattaa patentoidulla vesiviljelymenetelmällä limaskoja, joista tehdään Lentein-nimistä jauhetta. Israelissa toimiva start-up Green Onyx puolestaan kehittää kotikäyttöön tarkoitettua laitetta, jolla kuluttajat voisivat kasvattaa limaskoja kotona. Ravinnon lisäksi limaskoista on kiinnostuttu myös lääketieteessä, sillä limaskoilla on esimerkiksi antibakteerisia ominaisuuksia. Kiinalaisessa lääketieteessä limaskoja on käytetty muun muassa kuumeen, turvotuksen ja iho-ongelmien hoidossa. Limaskoista tutkitaan tällä hetkellä muun muassa sitä, voidaanko niitä hyödyntää LDL-kolesterolin alentamisessa, ikääntymiseen liittyvissä sairauksissa tai erilaisten bakteeri- ja sienitautien torjunnassa.

Merilevä – tulevaisuuden lähiruokaa?



Aasiassa, etenkin Japanissa, on kasvatettu jo pitkään erilaisia merileviä. Merileviä kasvaa etenkin hieman kylmemmissä merivesissä ja myös Itämeressä kasvaa syötäväksi kelpaavia rakko-, jouhi- ja suolileviä. Kiinnostus paikallisten levien käyttöön on lisääntynyt ja esimerkiksi Ruotsissa kasvatetaan jo ruskolevää (engl. kelp). Kasvatus mukailee Japanissa käytettävää kasvatustapaa, jossa levänalkuja viedään narujen varassa mereen ja yhden talven aikana ne kasvavat muutaman metrin mittaisiksi. Ruotsissa järjestetään myös levien keräysretkiä.

Suomessakin ollaan kiinnostuneita Itämeressä kasvavien merilevien hyödyntämisestä ja esimerkiksi suomalaisen start-upin Origin by Oceanin visiona on kehittää ekosysteemi, jossa Itämeren leviä kasvatetaan ja jalostetaan elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Tällä hetkellä yritys kerää rahoitusta ja esimerkiksi Valio on tehnyt aiesopimuksen merilevän hyödyntämisestä elintarviketeollisuudessa. Levätuotannon on tarkoitus pyöriä täydellä kapasiteetilla vuonna 2025. EU:ssa on käynnissä myös monikansallinen GRASS – Growing algae sustainably in the Baltic Sea -hanke, jossa kehitetään Itämeren levätaloutta, tutkitaan levien potentiaalia ravintona ja rehuna sekä linjataan levän käyttöön liittyviä periaatteita ja viitekehyksiä. Suomesta hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto ja Suomen Ympäristökeskus.

Kaupallistamiseen liittyviä etuja ja riskejä



Limaskan kaltaiset vesikasvit, merilevät, sekä erilaiset mikrolevät ovat kiinnostavia raaka-aineita, joiden tuotantoon liittyy paljon hyviä puolia. Etuja ovat esimerkiksi vähäinen ravinteiden, torjunta-aineiden ja energian tarve verrattuna maalla kasvatettaviin kasveihin sekä hyvät ravintoarvot, etenkin korkea proteiinipitoisuus. Vedessä kasvatettavia leviä tai kasveja ei myöskään tarvitse kastella ja esimerkiksi merileviä voidaan kasvattaa suolaisissa vesissä. Kasvatus ei myöskään tarvitse maa-alaa, jolloin kasvatus ei kilpaile tuotantopinta-alasta jonkun muun ruokakasvin kanssa.

Maailmanlaajuisesti levien tuotanto on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuotannon lisääminen ja leviäminen uusille alueille sisältävät kuitenkin riskejä. Kasvatuspaikka on valittava tarkkaan, jotta tuotteet eivät sisällä myrkkyjä tai raskasmetalleja. Tuotannosta ei myöskään saa aiheutua haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Jo nyt levien istuttamisesta paikkoihin, joissa niitä ei luontaisesti esiinny, on aiheutunut ongelmia. Historiassa on lukuisia varoittavia esimerkkejä siitä, millaisia ongelmia vieraslajit voivat aiheuttaa ekosysteemeille, joten tuotantopaikkojen valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Limaskojen kohdalla on puolestaan muistettava sen helppo leviäminen ja huolehdittava, etteivät kasvit pääse leviämään halutun tuotantoalueen ulkopuolelle.

Yksi limaskojen ja levien kaupallistamiseen liittyvä keskeinen haaste liittyy hyväksyttävyyteen, sillä raaka-aineisiin saattaa liittyviä negatiivisia mielleyhtymiä. Levät saatetaan ainakin Suomessa yhdistää rehevöityneissä tai likaisissa vesissä esiintyviin rikkakasveihin ja toisaalta myrkyllisiin sinileviin, vaikka sinilevät eivät todellisuudessa ole leviä, vaan syanobakteereja. Levien ja limaskojen suutuntumaan saatetaan myös liittää limaisuuteen tai sitkeyteen liittyviä negatiivisia ennakkokäsityksiä. Kuluttajahyväksynnän näkökulmasta on siis tärkeää osata viestiä tuotteista ja tuote-eduista houkuttelevasti. Erään hollantilaisen tutkimuksen mukaan (n=2000) limaska voi olla kuluttajista kiinnostava raaka-aine, mikäli se markkinoidaan terveys- ja ympäristöhyötyjen kautta ja sellaisessa sovelluksessa, jossa sen käyttö on kuluttajalle ymmärrettävää.

Erilaiset levät ja vesikasvit ovat siis kaikkiaan kiinnostavia, mutta toistaiseksi erittäin alihyödynnettyjä raaka-aineita, joiden paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin paitsi kasvattaa kotimaisten vesiperäisten raaka-aineiden kirjoa, myös vaikuttaa positiivisesti ympäristöön laajemminkin. Levien ja limaskojen kaupallinen hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä, mutta potentiaalia löytyy.

Esimerkkejä tuotteista, joissa on käytetty rakkolevää: AKUA Kelp jerky ja Maine Coast Sea Vegetables Kelp Krunch.

Lähteet:

Kuvat:

Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.