« Takaisin

Mikä saisi kuluttajan syömään keinolihaa, vai saisiko mikään?

 

Lihansyönnin vähentämisestä puhutaan tällä hetkellä paljon, sillä lihantuotannolla ja runsaalla lihansyönnillä on negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöön että terveyteen. Lihantuotannosta aiheutuu kasvihuonepäästöjä, jonka lisäksi rehunviljelyn ja karjan laidunmaiden tieltä raivataan metsää, joka puolestaan heikentää luonnon monimuotoisuutta. Punaisen ja prosessoidun lihan runsaan käytön uskotaan lisäävän esimerkiksi riskiä sairastua suolistosyöpiin, jonka lisäksi runsas lihankäyttö voi lisätä myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

 

Ruoka muodostaa noin 20 % yksityisen kulutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, joten arjen ruokavalinnoilla on suuri merkitys ympäristön kannalta. Vastuullisuus ja kestävät valinnat ovat olleet megatrendejä jo pidempään ja entistä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseen, kestäviin tuotantotapoihin, eettisyyteen, jätteen minimointiin ja lähiruoan suosimiseen. [1] Yksi keino vähentää ruoasta tulevaa ympäristön kuormitusta on vähentää lihansyöntiä ja kiinnostus vähentämistä kohtaan lisääntyykin jatkuvasti samalla, kun markkinoille tulee uusia lihattomia tuotteita. Vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan liha- ja maitotuotteiden välttäminen on merkittävämpi keino vähentää ympäristökuormitusta kuin lentämisen vähentäminen tai sähköauton hankkiminen. Tästä huolimatta osa kuitenkin kaipaa lihan makua, rakennetta, tuoksua ja valmistusominaisuuksia, joita kasvipohjaisissa tuotteissa ei välttämättä ole. Olisiko lihaa mahdollista tuottaa nykyistä eettisemmin ja ympäristöä vähemmän kuormittaen?

 

Yksi ratkaisu voisi olla synteettinen tai niin kutsuttu keinoliha, jonka parissa työskennellään kuumeisesti. Keinolihan valmistaminen ei edellytä elävien eläimien teurastamista, sillä liha kasvatetaan laboratoriossa eläinten kantasoluista. Tuotantoon ei tarvita laajoja laidunmaita eikä siitä synny samanlaisia päästöjä kuin perinteisestä karjataloudesta. Lihaa voidaan jo tällä hetkellä tuottaa laboratorio-olosuhteissa, mutta toistaiseksi lihan kilohinta on vielä hyvin korkea. Tavoitteena on kuitenkin hioa prosessia niin, että hinta saataisiin laskettua kilpailukykyiselle tasolle. Mutta miten kuluttajat suhtautuvat ajatukseen keinolihasta? Olisivatko he valmiita syömään sitä, ja jos olisivat, niin mikä olisi tärkein ajuri keinolihan syömiselle? 

 

Keinoliha epäilyttää, mutta terveydelliset ja ympäristöön liittyvät syyt voisivat houkutella kokeilemaan 

 

Yhteistyökumppanimme GlobalData plc. selvitti kansainvälisessä tutkimuksessaan [2], mikä kysytyistä tekijöistä voisi saada vastaajan harkitsemaan keinolihan syömistä. Vastaajan piti valita yksi annetuista vaihtoehdoista, joita olivat: eettiset syyt, ympäristöön liittyvät syyt, uskonnolliset syyt, terveyteen liittyvät syyt ja makuun liittyvät syyt, lisäksi oli mahdollista vastata, ettei mikään syy saisi ikinä syömään keinolihaa. Ainakin toistaiseksi suhtautuminen keinolihaa kohtaan on vielä melko varautunutta. Kaikista tutkimukseen vastanneista 38 % ei voisi kuvitella ikinä syövänsä keinolihaa. Nuoremmat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin vanhemmat, kielteisintä suhtautuminen on yli 65-vuotiaiden keskuudessa, jossa peräti 61 % ei voisi kuvitella ikinä syövänsä keinolihaa. Yleisesti miehet suhtautuvat keinolihaan hieman kielteisemmin kuin naiset. Kielteisessä suhtautumisessa on suuria eroja eri maiden suhteen. Tanskassa 56 % ja Saksassa 61 % vastaajista suhtautuu keinolihaan kielteisesti, mikä on enemmän kuin eurooppalainen keskiarvo 48 %. Ruotsissa puolestaan 44 % suhtautuu kielteisesti. Myönteisintä suhtautuminen keinolihaan on Kiinassa, jossa vain 15 % suhtautuu keinolihaan kielteisesti.

 

Jos henkilö voisi kuvitella syövänsä keinolihaa, pohjautuisi syöminen todennäköisimmin terveyteen tai ympäristöön liittyviin syihin. Esimerkiksi kiinalaisista 54 % söisi keinolihaa terveydellisistä syistä ja 38 % ympäristöön liittyvistä syistä. Italialaisilla puolestaan tärkeimmiksi nousevat ympäristöön liittyvät syyt (24 %) ja eettiset syyt (23 %), terveyteen liittyvät syyt ovat vasta kolmanneksi tärkein syy (16 %). 

 

Tekijä, joka voisi saada vastaajan harkitsemaan keinolihan syömistä.

 

Onko lihan jäljittely tarpeen? 

 

Kantasoluista kasvatettu liha ei yksinään kuitenkaan riitä ratkaisuksi lihantuotantoon liittyviin ongelmiin eikä se ole vaihtoehto kuluttajille, jotka haluavat vähentää lihansyöntiä. Kasvipohjaisiin tuotteisiin liittyy kuitenkin ristikkäisiä näkemyksiä siitä, tulisiko kasvipohjaisten tuotteiden ominaisuuksien olla mahdollisimman lihankaltaisia vai ei. Scenoprot-hankkeen puitteissa toteutetussa neljä maata (Suomi, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia) käsittävässä onlinetutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten vastaajat suhtautuvat siihen, että kasvipohjaisten tuotteiden ominaisuudet jäljittelevät lihaa. Lähes 10 %:lle vastaajista (N=2015) oli hyvin tärkeää, että kasvipohjaiset tuotteet muistuttavat mahdollisimman paljon lihaa. Reilun 31 %:n mielestä puolestaan on hyvä, jos kasvipohjaiset tuotteet muistuttavat lihaa, mutta lihan jäljittely ei saa olla itsetarkoitus. Vajaa 17 % oli puolestaan sitä mieltä, ettei kasvipohjaisten tuotteiden tule missään nimessä jäljitellä lihaa. Suomalaisista vastaajista (N=502) 6 % piti lihan jäljittelyä erittäin tärkeänä ja 37 % hyvänä asiana. Jos kasvipohjaisen tuotteen ominaisuudet muistuttavat lihaa, alentaa se lihaan tottuneiden kuluttajien kynnystä kokeilla kasvipohjaisia tuotteita. On siis hyvä, että tarjolla on sekasyöjille sopivia tuttuja, lihankaltaisia tuotteita, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan ja käyttötavoiltaan lihatuotteita. Lihankaltaisuus ei kuitenkaan välttämättä ole niin tärkeää enää siinä vaiheessa, kun kasvipohjaisten tuotteiden ominaisuuksiin on tottunut, joten lihanjäljittelystä ei saa tehdä itsetarkoitusta eikä sitä saa tehdä muiden ominaisuuksien kustannuksella. [3] 

 

Makery käyttää GlobalDatan tietokantaa ja tarjoaa sieltä saatavaa markkinatietoa. Lisäksi Makery tarjoaa laajasti palveluja elintarvikekonseptien kehittämiseen ja uusien markkinoiden tarkasteluun. Kehityspäällikkö Antti Isokangas antaa näistä lisätietoja.

 

  1. Makeryn trendiraportti 2018
  2. GlobalData Q4/2017 Global consumer survey, N= 26 925 
  3. Scenoprot online-kysely
EMAIL
Facebook
Google+
https://makery.fi/keinolihan-syominen/
LinkedIn
Ota yhteyttä meihin
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.